2016-12-30

Jeju-saari ja Jinju Lantern Festival

Kun on tänne asti tultu, pakkohan sitä on yrittää matkustella ympäriinsä. Ensimmäinen reissuni Seoulin ulkopuolella kohdistui Jeju-saareen.

Jejun Saari (제주도)
Päätimme kaverin kanssa lähteä viettämään pitkää viikonloppua Jejulle, sillä se löytyi meidän molempien matkakohdelistalta. Harmiksemme, koko viikonloppu oli sateinen, joten emme päässeet nauttimaan rannasta ja kauniista merimaisemista niin kuin olimme alun perin suunnitelleet. Yritimme kuitenkin parhaamme mukaan ottaa ilon irti siitä, mistä pystyimme.
     Lähdimme Seoulista perjantaina, joten perjantai ilta kului pääasiassa kierrellessä ja tutkiessa hotellin ympäristöä. Ja tietenkin kokeilimme kuuluisaa Jejun "mustaa possua" (흑돼지). Se on paikallinen kuuluisuus ja täytyy myöntää, että kyllä maistui.
Musta possu barbecue

Kävelyllä merimaisemissa



Lauantaina vierailimme Jeju Osullocissa. Osulloc on suurin kansallinen tee brändi Etelä-Koreassa ja sillä on kolme viljelyaluetta Jejun saarella. Jeju Osullocissa pääsee tutustumaan teen viljelyyn mm. museossa ja kiertelemällä viljelmiä. Lisäksi vierailimme Innisfree Jeju House -kahvilassa. (Innisfree on suosittu korealainen kosmetiikkaliikeketju.) Kahvilan ohessa oli myynnissä Innisfreen Jeju-sarjaan kuuluvia kosmetiikka tuotteita sekä paikallisia erikoisuuksia kuten tee-se-itse -saippuapaketteja. Paketteja oli kahdenlaisia: Paikan päällä koristeltavia sekä kotiin askarreltavaksi vietäviä versioita. Tottakai halusimme kaverini kanssa kokeilla askarrella itse palasaippuoita. Päivä kului yllättävän nopeasti Osullocissa kierrellessä.

Osulloc


Saippuoiden askartelua



Sunnuntaina suuntasimme kohti Hallasania, saaren keskellä sijaitsevaa vuorta. (Yksi suosituimpia vapaa-ajan viettotapoja Koreassa on patikointi, sillä Korean niemimaa on erittäin vuoristoista aluetta.) Huonosta säästä huolimatta päätimme yrittää patikoida ylös vuoren huipulle sillä olimmehan sentään matkustaneet Jejulle asti. Itselläni oli vaikeuksia sillä valitsimme keskihaastavan reitin ylösnousuun ja kevyt sade ei helpottanut kiipeämistä. En tiedä oliko vika huonossa kunnossani vai siinä, etten ole tottunut ilmanpaine-eroon. Olen silti ylpeä suorituksestamme. Noin yhdeksän kilometrin reitistä ylös huipulle onnistuimme selvittämään noin 7 kilometrin pituisen osuuden. Aika hyvin tasamaastoiseen Etelä-Suomeen tottuneelta sanoisin. Alas tullessamme sade rankeni ja totesimme, että omaksi parhaaksemme oli ehkä ihan hyvä, ettemme päässeet huipulle asti.
     Maanantaina olikin jo aika palata Seoul. Harmiksemme maanantai, kotiinpaluupäivä, oli ainoa aurinkoinen päivä koko reissumme aikana.

Matkalla ylös, Hallasan


Viimeinen levähdyspaikka ennen huippua, tänne asti päästiin.

Kotimatkalle

Jinju Namgang Lantern Festival (진주 남강유등축제)
Jinju Lantern Festival sai alkunsa 1500-luvun lopulla käytetystä sotastrategiasta, jolla pyrittiin estämään Japanilaisia valtaamasta Jinjun Namgang -joen aluetta. Tapahtumassa pääsee ihailemaan lyhtynäyttelyä ja monenlaista muutakin tekemistä löytyy. Lisää tietoa tapahtumasta löytyy englanniksi täältä.
     Menimme muutaman kaverini kanssa Jinjuun 16. lokakuuta. Kokemus oli reissun arvoinen. "Lyhdyt" olivat kauniita ja hauskojakin teemoja riitti. Oma henkilökohtainen suosikkini oli hetki, jolloin jokeen laskettiin kelluvia lyhtyjä. Mutta kuten Trick Eye Museumin kanssa tässäkin tapauksessa mielestäni kuvat kertovat tapahtumasta enemmän kuin sanat.



















Tässä tämän kertaiset kuulumiset. Nyt kun olen lomalla niin yritän päivitellä blogin jälleen ajan tasalle. ^^'
xxx


No comments:

Post a Comment